Koulu keskellä korttelia -tutkimushankkeessa selvitettiin
millainen rooli koululla voisi olla asuinalueen kehittämisessä ja
yhteisöllisyyden edistämisessä. Hankkeen kohdealueena oli Pansio-Pernon alue
Turussa ja yhteistyötä tehtiin Pansion koulun kanssa. Hankeen toteuttamiseen
osallistuivat Turun ammattikorkeakoulu ja 4H-yhdistys. Hanke rahoitettiin ARA:n
asuinalueiden kehittämisohjelman rahoituksella.
Tutkimustoiminnan tueksi toteutettiin käytännön toimintaa. Yhdessä
4H:n kanssa järjestettiin aktiviteetteja koulun toiminta-alueella. Lapsille ja
nuorille pidettiin mm. Ruokakoulua ja Pansion koulun puuhakerhoa. Hankkeen
puitteissa järjestettiin kaksi Pansio-Pernon puuhapäivää. Viljelypalstalla
Bottulassa pidettiin kaikille avoimia työpajoja ja tapahtumia, kuten
kompostipäivä ja sadonkorjuujuhla.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tiiviisti
mukana toiminnassa: he toteuttivat muun muassa puuhapäivien ohjelmaa ja
Bottulan tapahtumia sekä ideoivat tulevaisuuden koulua. Opiskelijoiden
tuotoksena syntyi myös Tulevaisuuden koulu -esite, joka voi toimia innoittajana
opetuksen muutoksessa ja alueen kehittämisessä.
Koulu asukkaiden
kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin rakentajana
Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ensi vuonna. Tulevaisuuden
koulussa opetuksen tavoitteena on yhä enenevissä määrin edistää yhteisöllisyyttä
sekä osallistavaa ja hyvinvointia lisäävää tapaa oppia ja opettaa. Samanlaisia
tavoitteita asetetaan vetovoimaisille asumisympäristöille. Siten kouluja
voitaisiinkin hyödyntää entistä vahvemmin alueidentiteetin ja alueen imagon
rakentamisessa.
Tulevaisuuden koululla on rooli alueen asukkaiden
kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin vahvistajana. Koululla ei kuitenkaan
tarkoiteta pelkästään fyysistä rakennusta. Uuden opetussuunnitelman myötä
opetusta viedään koulurakennuksen ulkopuolelle ja alueen eri toimijat voidaan
nähdä tärkeänä osana opetusta. Koululaiset tutustuvat paremmin
lähiympäristöönsä, ei vain lähimetsään vaan lähialueeseen laajemmin:
yrityksiin, järjestöihin, julkisiin ja yksityisiin palveluihin.
Vastavuoroisesti alueen eri toimijat voisivat hyödyntää koulun tiloja
monipuolisesti. Koulun fyysisiä rakenteita ei tulisi nähdä toimintaa
rajoittavana tekijänä.
Kaupunkiviljely juurruttaa
paikkaan
Osana tutkimushanketta selvitettiin kaupunkiviljelyn
mahdollisuuksia osallistumisen keinona. Viljelypalstasta haluttiin luoda paitsi
ympäristö koululaisten oppimiselle myös yhteinen kohtaamispaikka alueen
asukkaille.
Viljelypalstan käyttö opetustarkoitukseen mahdollistaa käytännönläheisen
opetuksen. Palstalla opitaan konkreettisesti mistä ruoka tulee ja kuinka paljon
vaivaa sen eteen on nähtävä. Viljelypalstalla voidaan opettaa eri oppiaineita
erilaisille oppijoille sopivin menetelmin. Puutarhaopetuksen mahdollisuudet on
nähty jo kansakoulun syntyaikoina ja ne tulisi uudelleen nostaa esiin.
Tutkimusten mukaan palstaviljely luo yhteisöllisyyden ja
paikkaan kuulumisen tunnetta viljelyyn aktiivisesti osallistuville ihmisille.
Puhdas ja terveellinen lähiruoka on koettu tärkeäksi, mutta tärkeämpää on
viljelyn tarjoama aktiivinen toiminta ja sosiaaliset yhteydet. Näin ollen
palstaviljely voisi edesauttaa myös maahanmuuttajien kotoutumista.
Palstaviljelyn koettiin lisäävän alueen viihtyisyyttä ja
moni viljelijä suunnitteli jatkavansa toimintaa myös ensi kesänä. Opetuksen
sitominen palstaan vaatii hyvää suunnittelua ja aktiivisen toimijan myös koulun
lomakaudella. Koululaiset vierailivat ohjatusti palstalla keväällä istuttamassa
kasveja ja syksyllä sadonkorjuussa. Moni oli silminnähden yllättynyt sadosta ja
perunan nostaminen nostatti valtavan innon. Vierailuun sisällytettiin myös
opetusta kompostoinnista, ravinnekierrosta, ympäristöstä ja kasvillisuudesta. Viljelyn
keinoin lapset voivat oppia lisää omasta ympäristöstään, oppia sosiaalisia
taitoja ja tuntea yhteenkuuluvuutta alueeseen.
Voiko koulu olla
aluekehityksen moottori?
