Koulu keskellä korttelia hankkeen aihepiiri liittyy moneen
ajankohtaiseen uutiseen liittyen kouluun, oppimiseen ja oppimisympäristöihin.
Yle kirjoittaa arkkitehtuuriin liittyvässä jutussaan
uudenlaisista oppimisympäristöistä arkkitehtien näkökulmasta. Uudenlaisten
oppimisympäristöjen suunnittelu pelaa osaksi myös Koulu keskellä korttelia –
hankkeen kentällä. Ylen jutussa arkkitehdit Riina Palva ja Ilkka Salminen vastaavat
kysymykseen: Millainen on parempi oppimisympäristö?
Tulevaisuudessa luokkahuonekeskeinen työskentely vähenee ja
oppimista tapahtuu erilaisissa yhteistyötapahtumissa sekä suunnittelu-, opiskelu-
ja arviointitilanteissa. Tilojen tulee siis olla monimuotoisia ja joustavia.
Riina Palva kommentoi muuttuvaa tilannetta Ylen jutussa seuraavasti:
”Koulujen suunnittelu on muuttumassa, koska ensi vuonna
tulee voimaan uusi opetusohjelma, joka ohjaa uudentyyppiseen oppimiseen. Palva
valmistautuu siihen jo Syvälahden koulun suunnittelussa Turkuun.
- Ajatus oppiaineiden rajat ylittävästä oppimisesta on
minusta hirvittävän hieno. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opetusta
yhdistellään samoihin tiloihin. Tekninen työ, tekstiilityö, kuvataide, voivat
olla samaa kokonaisuutta, miksei musiikkikin. Ja oppilaat voivat opiskella
siellä hyvin erilaisia asioita.”
Syvälahden koulusta suunnitellaan monitoimitaloa, jossa
samassa rakennuksessa toimivat eri toimijat. Sinne on perusopetuksen lisäksi tulossa
päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja neuvola. Tilat ovat
joustavia ja muunneltavissa niin, että esim. nuorisotalo voi käyttää
kotitalousluokkaa kokkailuun. Syvälahden koulun suunnittelua ja rakentamista
voit seurata tästä blogista.
Arkkitehti Ilkka Salminen kiteyttää uutta oppimisympäristöjen
suunnittelua seuraavasti:
”- Minusta tuntuu, että työympäristösuunnittelussa olevat
trendit ovat siirtymässä myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. Luokkahuone ei
ole niin tärkeä yksikkö. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Oppilaat liikkuvat
enemmän tulevaisuuden koulussa. Valitaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopivia
tiloja. Ne voivat olla pienempiä vetäytymistiloja niin kuin työympäristössä on
puhelinkoppeja ja kokoustiloja, tai sitten mennään isompiin tiloihin, joissa halutaankin,
että ympärillä on puheensorinaa. Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa
monitilakouluista.”
Tilojen monipuolisen käytön mahdollisuudet tulisi saada
käyttöön myös vanhoissa kouluissa. Koska uudet ja rakenteilla olevat koulut
ovat niin erilaisia kuin vanhat, saattaa se asettaa koulut ja näin myös alueet
eriarvoiseen asemaan. Koulu keskellä korttelia hankkeessa on mietitty miten
Pansion koulun tiloja saisi monipuolisempaan käyttöön. Liikuntasali on
Pansiossa kovassa käytössä, mutta voisivatko paikalliset toimijat hyödyntää
myös muita koulun tiloja?
Tulevaisuudessa koulu on yhä vähemmän sidoksissa paikkaan.
Uuden opetussuunnitelman myötä opetus siirtyy luokkatilasta ulos ja erilaisiin
julkisiin tiloihin, ehkä myös yrityksiin. Koulu keskellä korttelia – hankkeessa
on tutkittu millaista yhteistyötä koulu voisi tehdä alueen muiden toimijoiden,
kuten yritysten ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö ei saa liikaa kuormittaa
koulun toimijoita, vaan sen pitäisi antaa jotakin molemmille osapuolille.
Yhteistyön mahdollisuutena on myös nostaa alueen imagoa
koulun kautta. Pansio-Pernon alue on jäänyt aluekehittämisessä taka-alalle ja
koulu voisi toimia yhtenä kehittämisen välineenä. Koulut ovat kuitenkin
merkityksellisiä paikkoja lähiöissä ja voisivat siksi toimia ihmisiä yhteen
tuovina kohtauspaikkoina.