Tulevaisuuden oppimisympäristö

Koulu keskellä korttelia hankkeen aihepiiri liittyy moneen ajankohtaiseen uutiseen liittyen kouluun, oppimiseen ja oppimisympäristöihin.

Yle kirjoittaa arkkitehtuuriin liittyvässä jutussaan uudenlaisista oppimisympäristöistä arkkitehtien näkökulmasta. Uudenlaisten oppimisympäristöjen suunnittelu pelaa osaksi myös Koulu keskellä korttelia – hankkeen kentällä. Ylen jutussa arkkitehdit Riina Palva ja Ilkka Salminen vastaavat kysymykseen: Millainen on parempi oppimisympäristö?

Tulevaisuudessa luokkahuonekeskeinen työskentely vähenee ja oppimista tapahtuu erilaisissa yhteistyötapahtumissa sekä suunnittelu-, opiskelu- ja arviointitilanteissa. Tilojen tulee siis olla monimuotoisia ja joustavia. Riina Palva kommentoi muuttuvaa tilannetta Ylen jutussa seuraavasti:

”Koulujen suunnittelu on muuttumassa, koska ensi vuonna tulee voimaan uusi opetusohjelma, joka ohjaa uudentyyppiseen oppimiseen. Palva valmistautuu siihen jo Syvälahden koulun suunnittelussa Turkuun.

- Ajatus oppiaineiden rajat ylittävästä oppimisesta on minusta hirvittävän hieno. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opetusta yhdistellään samoihin tiloihin. Tekninen työ, tekstiilityö, kuvataide, voivat olla samaa kokonaisuutta, miksei musiikkikin. Ja oppilaat voivat opiskella siellä hyvin erilaisia asioita.”

Syvälahden koulusta suunnitellaan monitoimitaloa, jossa samassa rakennuksessa toimivat eri toimijat. Sinne on perusopetuksen lisäksi tulossa päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja neuvola. Tilat ovat joustavia ja muunneltavissa niin, että esim. nuorisotalo voi käyttää kotitalousluokkaa kokkailuun. Syvälahden koulun suunnittelua ja rakentamista voit seurata tästä blogista.

Arkkitehti Ilkka Salminen kiteyttää uutta oppimisympäristöjen suunnittelua seuraavasti:

”- Minusta tuntuu, että työympäristösuunnittelussa olevat trendit ovat siirtymässä myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. Luokkahuone ei ole niin tärkeä yksikkö. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Oppilaat liikkuvat enemmän tulevaisuuden koulussa. Valitaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopivia tiloja. Ne voivat olla pienempiä vetäytymistiloja niin kuin työympäristössä on puhelinkoppeja ja kokoustiloja, tai sitten mennään isompiin tiloihin, joissa halutaankin, että ympärillä on puheensorinaa. Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista.”

Tilojen monipuolisen käytön mahdollisuudet tulisi saada käyttöön myös vanhoissa kouluissa. Koska uudet ja rakenteilla olevat koulut ovat niin erilaisia kuin vanhat, saattaa se asettaa koulut ja näin myös alueet eriarvoiseen asemaan. Koulu keskellä korttelia hankkeessa on mietitty miten Pansion koulun tiloja saisi monipuolisempaan käyttöön. Liikuntasali on Pansiossa kovassa käytössä, mutta voisivatko paikalliset toimijat hyödyntää myös muita koulun tiloja?

Tulevaisuudessa koulu on yhä vähemmän sidoksissa paikkaan. Uuden opetussuunnitelman myötä opetus siirtyy luokkatilasta ulos ja erilaisiin julkisiin tiloihin, ehkä myös yrityksiin. Koulu keskellä korttelia – hankkeessa on tutkittu millaista yhteistyötä koulu voisi tehdä alueen muiden toimijoiden, kuten yritysten ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö ei saa liikaa kuormittaa koulun toimijoita, vaan sen pitäisi antaa jotakin molemmille osapuolille.

Yhteistyön mahdollisuutena on myös nostaa alueen imagoa koulun kautta. Pansio-Pernon alue on jäänyt aluekehittämisessä taka-alalle ja koulu voisi toimia yhtenä kehittämisen välineenä. Koulut ovat kuitenkin merkityksellisiä paikkoja lähiöissä ja voisivat siksi toimia ihmisiä yhteen tuovina kohtauspaikkoina.