Koulu keskellä korttelia -hanke päättyy

Koulu keskellä korttelia –hankkeessa tutkittiin koulun roolia alueen kehittämisessä

Koulu keskellä korttelia -tutkimushankkeessa selvitettiin millainen rooli koululla voisi olla asuinalueen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hankkeen kohdealueena oli Pansio-Pernon alue Turussa ja yhteistyötä tehtiin Pansion koulun kanssa. Hankeen toteuttamiseen osallistuivat Turun ammattikorkeakoulu ja 4H-yhdistys. Hanke rahoitettiin ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman rahoituksella.

Tutkimustoiminnan tueksi toteutettiin käytännön toimintaa. Yhdessä 4H:n kanssa järjestettiin aktiviteetteja koulun toiminta-alueella. Lapsille ja nuorille pidettiin mm. Ruokakoulua ja Pansion koulun puuhakerhoa. Hankkeen puitteissa järjestettiin kaksi Pansio-Pernon puuhapäivää. Viljelypalstalla Bottulassa pidettiin kaikille avoimia työpajoja ja tapahtumia, kuten kompostipäivä ja sadonkorjuujuhla.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tiiviisti mukana toiminnassa: he toteuttivat muun muassa puuhapäivien ohjelmaa ja Bottulan tapahtumia sekä ideoivat tulevaisuuden koulua. Opiskelijoiden tuotoksena syntyi myös Tulevaisuuden koulu -esite, joka voi toimia innoittajana opetuksen muutoksessa ja alueen kehittämisessä.

Koulu asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin rakentajana

Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ensi vuonna. Tulevaisuuden koulussa opetuksen tavoitteena on yhä enenevissä määrin edistää yhteisöllisyyttä sekä osallistavaa ja hyvinvointia lisäävää tapaa oppia ja opettaa. Samanlaisia tavoitteita asetetaan vetovoimaisille asumisympäristöille. Siten kouluja voitaisiinkin hyödyntää entistä vahvemmin alueidentiteetin ja alueen imagon rakentamisessa.

Tulevaisuuden koululla on rooli alueen asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin vahvistajana. Koululla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään fyysistä rakennusta. Uuden opetussuunnitelman myötä opetusta viedään koulurakennuksen ulkopuolelle ja alueen eri toimijat voidaan nähdä tärkeänä osana opetusta. Koululaiset tutustuvat paremmin lähiympäristöönsä, ei vain lähimetsään vaan lähialueeseen laajemmin: yrityksiin, järjestöihin, julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Vastavuoroisesti alueen eri toimijat voisivat hyödyntää koulun tiloja monipuolisesti. Koulun fyysisiä rakenteita ei tulisi nähdä toimintaa rajoittavana tekijänä.  

Kaupunkiviljely juurruttaa paikkaan

Osana tutkimushanketta selvitettiin kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia osallistumisen keinona. Viljelypalstasta haluttiin luoda paitsi ympäristö koululaisten oppimiselle myös yhteinen kohtaamispaikka alueen asukkaille.

Viljelypalstan käyttö opetustarkoitukseen mahdollistaa käytännönläheisen opetuksen. Palstalla opitaan konkreettisesti mistä ruoka tulee ja kuinka paljon vaivaa sen eteen on nähtävä. Viljelypalstalla voidaan opettaa eri oppiaineita erilaisille oppijoille sopivin menetelmin. Puutarhaopetuksen mahdollisuudet on nähty jo kansakoulun syntyaikoina ja ne tulisi uudelleen nostaa esiin.

Tutkimusten mukaan palstaviljely luo yhteisöllisyyden ja paikkaan kuulumisen tunnetta viljelyyn aktiivisesti osallistuville ihmisille. Puhdas ja terveellinen lähiruoka on koettu tärkeäksi, mutta tärkeämpää on viljelyn tarjoama aktiivinen toiminta ja sosiaaliset yhteydet. Näin ollen palstaviljely voisi edesauttaa myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Palstaviljelyn koettiin lisäävän alueen viihtyisyyttä ja moni viljelijä suunnitteli jatkavansa toimintaa myös ensi kesänä. Opetuksen sitominen palstaan vaatii hyvää suunnittelua ja aktiivisen toimijan myös koulun lomakaudella. Koululaiset vierailivat ohjatusti palstalla keväällä istuttamassa kasveja ja syksyllä sadonkorjuussa. Moni oli silminnähden yllättynyt sadosta ja perunan nostaminen nostatti valtavan innon. Vierailuun sisällytettiin myös opetusta kompostoinnista, ravinnekierrosta, ympäristöstä ja kasvillisuudesta. Viljelyn keinoin lapset voivat oppia lisää omasta ympäristöstään, oppia sosiaalisia taitoja ja tuntea yhteenkuuluvuutta alueeseen.

Voiko koulu olla aluekehityksen moottori? 

Koulu keskellä korttelia -hankkeen aikana huomattiin, että koululla voisi olla keskeisessä asemassa aluekehittämisessä. Koulun vetovoimalla on merkitystä koko alueen vetovoimaan ja vastavuoroisesti alue vaikuttaa kouluun, sen toimintakulttuuriin ja mielikuviin koulusta. Sekä koulun että alueen kannalta olisi tärkeää, etteivät erot eri alueiden välillä kasva liian suuriksi. Tuomalla erilaisia toimintoja ja toimijoita kouluun, voidaan sekä koulun että alueen tilannetta parantaa. On kuitenkin tärkeää, että koulu valmis lähtemään mukaan uusiin toimintatapoihin, koska yhteistyön toimivuus koulun kanssa on avainasemassa.

Tulevaisuuden oppimisympäristö

Koulu keskellä korttelia hankkeen aihepiiri liittyy moneen ajankohtaiseen uutiseen liittyen kouluun, oppimiseen ja oppimisympäristöihin.

Yle kirjoittaa arkkitehtuuriin liittyvässä jutussaan uudenlaisista oppimisympäristöistä arkkitehtien näkökulmasta. Uudenlaisten oppimisympäristöjen suunnittelu pelaa osaksi myös Koulu keskellä korttelia – hankkeen kentällä. Ylen jutussa arkkitehdit Riina Palva ja Ilkka Salminen vastaavat kysymykseen: Millainen on parempi oppimisympäristö?

Tulevaisuudessa luokkahuonekeskeinen työskentely vähenee ja oppimista tapahtuu erilaisissa yhteistyötapahtumissa sekä suunnittelu-, opiskelu- ja arviointitilanteissa. Tilojen tulee siis olla monimuotoisia ja joustavia. Riina Palva kommentoi muuttuvaa tilannetta Ylen jutussa seuraavasti:

”Koulujen suunnittelu on muuttumassa, koska ensi vuonna tulee voimaan uusi opetusohjelma, joka ohjaa uudentyyppiseen oppimiseen. Palva valmistautuu siihen jo Syvälahden koulun suunnittelussa Turkuun.

- Ajatus oppiaineiden rajat ylittävästä oppimisesta on minusta hirvittävän hieno. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opetusta yhdistellään samoihin tiloihin. Tekninen työ, tekstiilityö, kuvataide, voivat olla samaa kokonaisuutta, miksei musiikkikin. Ja oppilaat voivat opiskella siellä hyvin erilaisia asioita.”

Syvälahden koulusta suunnitellaan monitoimitaloa, jossa samassa rakennuksessa toimivat eri toimijat. Sinne on perusopetuksen lisäksi tulossa päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja neuvola. Tilat ovat joustavia ja muunneltavissa niin, että esim. nuorisotalo voi käyttää kotitalousluokkaa kokkailuun. Syvälahden koulun suunnittelua ja rakentamista voit seurata tästä blogista.

Arkkitehti Ilkka Salminen kiteyttää uutta oppimisympäristöjen suunnittelua seuraavasti:

”- Minusta tuntuu, että työympäristösuunnittelussa olevat trendit ovat siirtymässä myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. Luokkahuone ei ole niin tärkeä yksikkö. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Oppilaat liikkuvat enemmän tulevaisuuden koulussa. Valitaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopivia tiloja. Ne voivat olla pienempiä vetäytymistiloja niin kuin työympäristössä on puhelinkoppeja ja kokoustiloja, tai sitten mennään isompiin tiloihin, joissa halutaankin, että ympärillä on puheensorinaa. Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista.”

Tilojen monipuolisen käytön mahdollisuudet tulisi saada käyttöön myös vanhoissa kouluissa. Koska uudet ja rakenteilla olevat koulut ovat niin erilaisia kuin vanhat, saattaa se asettaa koulut ja näin myös alueet eriarvoiseen asemaan. Koulu keskellä korttelia hankkeessa on mietitty miten Pansion koulun tiloja saisi monipuolisempaan käyttöön. Liikuntasali on Pansiossa kovassa käytössä, mutta voisivatko paikalliset toimijat hyödyntää myös muita koulun tiloja?

Tulevaisuudessa koulu on yhä vähemmän sidoksissa paikkaan. Uuden opetussuunnitelman myötä opetus siirtyy luokkatilasta ulos ja erilaisiin julkisiin tiloihin, ehkä myös yrityksiin. Koulu keskellä korttelia – hankkeessa on tutkittu millaista yhteistyötä koulu voisi tehdä alueen muiden toimijoiden, kuten yritysten ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö ei saa liikaa kuormittaa koulun toimijoita, vaan sen pitäisi antaa jotakin molemmille osapuolille.

Yhteistyön mahdollisuutena on myös nostaa alueen imagoa koulun kautta. Pansio-Pernon alue on jäänyt aluekehittämisessä taka-alalle ja koulu voisi toimia yhtenä kehittämisen välineenä. Koulut ovat kuitenkin merkityksellisiä paikkoja lähiöissä ja voisivat siksi toimia ihmisiä yhteen tuovina kohtauspaikkoina.

Opiskelijoiden vierailu Vantaan lähiöfestivaalilla

Tiistaina 11.8 oli jännä päivä. Menimme vierailulle Vantaan Our House –lähiöfestivaalille. Lehdestä löytynyt maininta festarista oli innostanut koko porukan, mutta valitettavasti meistä kesäpajalaisista matkaan pääsi aikataulusyistä loppujen lopuksi vain kaksi.

Päivän seminaaritarjonnassa oli aiheina ”Palveluilla parempaa arkea lähiöihin”, ”Mikä mullistaisi lähiöt?” ja ”Mitä tulevaisuuden asukas tarvitsee – hyödynnä tunnetta liiketoimintasi kehittämisessä”. Valitettavasti en itse enää mahtunut aamun ensimmäiseen seminaariin, mutta päästyäni paikan päälle minua odotti iloinen kurssitoveri ja makuaisteja kutkutteleva lounas. Myös maalauksilla virkistetty piha-alue istutuslaatikoineen teki minuun suuren vaikutuksen. Täydellä vatsalla ja hyvällä mielellä olikin helppo hypätä lähiöfestarin tunnelmiin ja osallistua seminaareihin kytkettyihin pieniin työpajoihin.

Wevolven pitämä ”Mikä mullistaisi lähiöt?” käsitteli teemana sitä, miten yhteisöajan ratkaisumallit luovat ihmisen hyvinvointia edistäviä ja muutoksessa menestyviä lähiöitä. Luento-osuus oli hyvin inspiroiva ja tunsin oloni helpottuneeksi, kun siinä käsiteltiin tekevällä asenteella asioita, joista olen itsekin ollut huolissani mm. planetaariseen kriisiin ja sen iskunkestävyyden luomiseen liittyen. Työpajaosuuden tehtävänämme oli pienissä ryhmissä keksiä skuuppi Mikkolan maailmankin huomiota saaneesta erikoisuudesta; ryhmämme keksintö oli kulttuurinvaihtopiiri tavallisten ihmisten kotona (‪#‎lavatanssitmunkotona‬ ‪#‎munmikkola‬ ‪#‎kulttuurikotona‬).

Toinen seminaari ”Mitä tulevaisuuden asukas tarvitsee”, jonka meille piti Passi&Ripatti, käsitteli näkökulmia tulevaisuuden asumiseen, kotiin ja kaupunkiin aistien kautta. Tästä innostuin toden teolla, sillä aihe uusine innovaatioineen liippasi läheltä omaa opiskelualaani. Workshopissa mietimme tulevaisuuden asumista saamamme aistin kautta. Keksimme uusia ratkaisuja mm. akustointiin ja kuuloaistin hyödyntämiseen asumisessa.

Festivaalin aikana yhdessä rappukäytävässä oli myös tapahtuman yhteistyökumppaneiden sisustamia/valtaamia huoneistoja, joissa jokaisessa tuntui olevan oma näkökulmansa lähiöasumiseen liittyen. Asunnot olivat todella innostavia ja esittelivät mm. uusia keksintöjä asumisen helpottamiseksi tai ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Päivän päätyttyä (kuten aamullakin) pääsimme takaisin Helsingin rautatietorille ilmaisella Tekesin järjestämällä bussikyydillä.

En oikein ollut tiennyt mitä odottaa lähiöfestivaalilta, mutta tapahtuman jälkeen jäi sellainen olo, että menen ehdottomasti uudelleen senkaltaisiin seminaareihin. Tapahtuma oli hyvin ja innostavasti toteutettu.

Teksti: Saana Koukku
Kuvat: Inka Mäkiö