Koulu keskellä korttelia -hanke päättyy

Koulu keskellä korttelia –hankkeessa tutkittiin koulun roolia alueen kehittämisessä

Koulu keskellä korttelia -tutkimushankkeessa selvitettiin millainen rooli koululla voisi olla asuinalueen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hankkeen kohdealueena oli Pansio-Pernon alue Turussa ja yhteistyötä tehtiin Pansion koulun kanssa. Hankeen toteuttamiseen osallistuivat Turun ammattikorkeakoulu ja 4H-yhdistys. Hanke rahoitettiin ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman rahoituksella.

Tutkimustoiminnan tueksi toteutettiin käytännön toimintaa. Yhdessä 4H:n kanssa järjestettiin aktiviteetteja koulun toiminta-alueella. Lapsille ja nuorille pidettiin mm. Ruokakoulua ja Pansion koulun puuhakerhoa. Hankkeen puitteissa järjestettiin kaksi Pansio-Pernon puuhapäivää. Viljelypalstalla Bottulassa pidettiin kaikille avoimia työpajoja ja tapahtumia, kuten kompostipäivä ja sadonkorjuujuhla.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tiiviisti mukana toiminnassa: he toteuttivat muun muassa puuhapäivien ohjelmaa ja Bottulan tapahtumia sekä ideoivat tulevaisuuden koulua. Opiskelijoiden tuotoksena syntyi myös Tulevaisuuden koulu -esite, joka voi toimia innoittajana opetuksen muutoksessa ja alueen kehittämisessä.

Koulu asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin rakentajana

Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ensi vuonna. Tulevaisuuden koulussa opetuksen tavoitteena on yhä enenevissä määrin edistää yhteisöllisyyttä sekä osallistavaa ja hyvinvointia lisäävää tapaa oppia ja opettaa. Samanlaisia tavoitteita asetetaan vetovoimaisille asumisympäristöille. Siten kouluja voitaisiinkin hyödyntää entistä vahvemmin alueidentiteetin ja alueen imagon rakentamisessa.

Tulevaisuuden koululla on rooli alueen asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin vahvistajana. Koululla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään fyysistä rakennusta. Uuden opetussuunnitelman myötä opetusta viedään koulurakennuksen ulkopuolelle ja alueen eri toimijat voidaan nähdä tärkeänä osana opetusta. Koululaiset tutustuvat paremmin lähiympäristöönsä, ei vain lähimetsään vaan lähialueeseen laajemmin: yrityksiin, järjestöihin, julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Vastavuoroisesti alueen eri toimijat voisivat hyödyntää koulun tiloja monipuolisesti. Koulun fyysisiä rakenteita ei tulisi nähdä toimintaa rajoittavana tekijänä.  

Kaupunkiviljely juurruttaa paikkaan

Osana tutkimushanketta selvitettiin kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia osallistumisen keinona. Viljelypalstasta haluttiin luoda paitsi ympäristö koululaisten oppimiselle myös yhteinen kohtaamispaikka alueen asukkaille.

Viljelypalstan käyttö opetustarkoitukseen mahdollistaa käytännönläheisen opetuksen. Palstalla opitaan konkreettisesti mistä ruoka tulee ja kuinka paljon vaivaa sen eteen on nähtävä. Viljelypalstalla voidaan opettaa eri oppiaineita erilaisille oppijoille sopivin menetelmin. Puutarhaopetuksen mahdollisuudet on nähty jo kansakoulun syntyaikoina ja ne tulisi uudelleen nostaa esiin.

Tutkimusten mukaan palstaviljely luo yhteisöllisyyden ja paikkaan kuulumisen tunnetta viljelyyn aktiivisesti osallistuville ihmisille. Puhdas ja terveellinen lähiruoka on koettu tärkeäksi, mutta tärkeämpää on viljelyn tarjoama aktiivinen toiminta ja sosiaaliset yhteydet. Näin ollen palstaviljely voisi edesauttaa myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Palstaviljelyn koettiin lisäävän alueen viihtyisyyttä ja moni viljelijä suunnitteli jatkavansa toimintaa myös ensi kesänä. Opetuksen sitominen palstaan vaatii hyvää suunnittelua ja aktiivisen toimijan myös koulun lomakaudella. Koululaiset vierailivat ohjatusti palstalla keväällä istuttamassa kasveja ja syksyllä sadonkorjuussa. Moni oli silminnähden yllättynyt sadosta ja perunan nostaminen nostatti valtavan innon. Vierailuun sisällytettiin myös opetusta kompostoinnista, ravinnekierrosta, ympäristöstä ja kasvillisuudesta. Viljelyn keinoin lapset voivat oppia lisää omasta ympäristöstään, oppia sosiaalisia taitoja ja tuntea yhteenkuuluvuutta alueeseen.

Voiko koulu olla aluekehityksen moottori? 

Koulu keskellä korttelia -hankkeen aikana huomattiin, että koululla voisi olla keskeisessä asemassa aluekehittämisessä. Koulun vetovoimalla on merkitystä koko alueen vetovoimaan ja vastavuoroisesti alue vaikuttaa kouluun, sen toimintakulttuuriin ja mielikuviin koulusta. Sekä koulun että alueen kannalta olisi tärkeää, etteivät erot eri alueiden välillä kasva liian suuriksi. Tuomalla erilaisia toimintoja ja toimijoita kouluun, voidaan sekä koulun että alueen tilannetta parantaa. On kuitenkin tärkeää, että koulu valmis lähtemään mukaan uusiin toimintatapoihin, koska yhteistyön toimivuus koulun kanssa on avainasemassa.

Kompost-it!

Kesän toisessa workshopissa tutustuttiin kompostoinnin saloihin ja rakennettiin kaksi helppoa ja edullista kompostia viljelypalstalaisten käyttöön. Kompostoinnista ja komposteista meille oli kertomassa jälleen Bheki Matambo Ngobese.

Matambolla on niin innostunut ote ja vastaus lähes joka kysymykseen, että joka työpajan jälkeen on itselläkin semmoinen olo että tarttis päästä heti soveltamaan oppeja omiin istutuksiin.

Workshop- ja työpajamuotoisissa opastuksissa on todella suurena etuna se, että pääsee itse konkreettisesti näkemään ja tekemään. Samalla voi kysellä mitä mieltä askarruttaa.

Toinen komposti rakennettiin kertakäyttöisistä kuormalavoista, toinen käytetyistä autonrenkaista. Ensin poistimme ruohikon kompostien alta ja ympäriltä sekä muokkasimme maata pehmeämmäksi poistaen samalla enimmät juuret. Näin vältetään ruohikon kasvaminen kompostiin ja parannetaan ilmanvaihtoa.



Lavakompostin reunat sidottiin ja naulattiin yhteen, nippusiteilläkin homma olisi varmasti hoitunut. Rengas- eli matokompostissa renkaiden sisään tällättiin sanomalehteä.
Seuraavat vaiheet muistuttivat kovasti sitä, mitä istutuskuoppien kanssa tehtiin edellisessä työpajassa; pohjalle keppejä, seuraavaksi vihreää ruohoa ja lehtiä, seuraavaan kerrokseen kuolleita lehtiä ja päälle siroteltiin hyvää multaa. Koko komeus vielä kasteltiin ja nyt vain odotellaan kompostoitavaa!

Tavaraa komposteihin luulisi löytyvän, sillä satoa Bottulasta näyttää tulevan kivasti. Emme rakentaneet komposteihin vielä kansia, mutta ne ovat tarpeelliset, etenkin sateella ettei komposti kastu liikaa. Kanneksi käy mainiosti esimerkiksi kevytpeite.

Sää oli mitä parhain puuhastella kompostien parissa. Väliajoilla nautiskelimme mehua ja patonkeja herkullisella valkosipulivoilla ja superhyvällä nokkospestolla. Nokkospesto oli uusi maistuva tuttavuus lähes kaikille. 

Aikuisten hääriessä kompostien kanssa, viihtyivät lapset hyvin palstalla leikkien, tonkien, tutkien ja keräten karviaisia salaisesta paikasta ;) Rikkimenneiden linnunpelättimienkin tilalle saatiin uusi, jippii!

Bottulassa kasvaa istutettujen herkkujen lisäksi paljon muutakin hyödyllistä; villivadelmia, karvaisia karviaisia sekä kamomillaa. Sitä voi käyttää esimerkiksi kamomillateehen ja kuivattuna erilaisissa kylvyissä. Kuvassa on vasemmalta kamomillasaunio, pihasaunio (terälehdetön) ja peltosaunio (paljon suurempi kuin muut).

Pikkuhiljaa päästäänkin satoa korjaamaan. Tavataan seuraavaksi sadonkorjuujuhlissa syyskuun alussa!

Kuvat: Inka Mäkiö, Silja Ngobese

Teksti: Kiira Vähätalo

Bottulasta kirjoitettiin Turun Sanomissa 7.8.

Bottulan vieraskirja

Bottulasta löytyy nyt myös vieraskirja, joka toimii palstan kävijämittarina sekä alustana palstalaisten ajatuksille ja viljelysten etenemiselle. Siihen voi jättää puumerkin ja kirjoittaa mm. seuraavista asioista:

Millainen sää tänään oli?
Mitä opit tänään?
Mitä palstallesi kuuluu? 
Ahaa-elämyksiä viljelemisestä tai muista asioista
Millaiseksi koet Bottulan? 
Risuja, ruusuja ja kehitysideoita

Permakulttuurikärpäsen purema

Järjestimme tänään Perno-Pansion Bottulassa viljelyn peruskurssin kaikille kiinnostuneille. Palstalla on jo monia käännettyjä penkkejä ja kepein ja nauhoin rajattuja alueita. Tuulisessa rinteessä sinnittelee muutamia tomaatteja, pieniä yrtintaimia ja salaatinversoja puskee kuivasta maasta ja muutama rivi perunaakin on jo lähtenyt kasvuun. Viime käyntini jälkeen palstalle oli tullut myös hienoja linnunpelättejä. Kurssiamme varten oli varattu pieni kulma marjapensaiden vierestä.

Kurssin vetäjänä oli Swasimaasta Suomeen muuttanut Bheki Matambo Ngobese, permakulttuurin asiantuntija. Matambon innostus tarttui muihinkin ja pian valmistelimme otsat hiessä kesäkurpitsalle kasvualustaa.  

Matalan kuopan pohjalle laitettiin oksia, sitten risuja, vähän kuivia olkia ja ohut kerros maata. Sitten kolme ämpärillistä kuivia lehtiä ja yksi ämpärillinen tuoreita lehtiä. Päälle vielä maata ja hevosenlantaa. Näin kasvualustalle valmistettiin kyky kierrättää ilmaa, pidättää vettä, ruokaa ja elinolosuhteet madoille ja ravinteita kasville.

Kesäkurpitsa pääsi olkikatteen ympäröimänä uuteen penkkiinsä ja Matambo lupasi, että jo viikon kuluttua näemme eron pelkkään savimaahan istutettuun kesäkurpitsaan verrattuna.

Kesäkurpitsan jälkeen valmistimme makkaran muotoisen penkin perunalle. Matambon suunnitelmissa oli varmaan siisti suora rivi, mutta innokkaat lapioitsijat loivat oman orgaanisen muodon kuivasta maasta. Savimaata rikottiin lapioin, talikolla ja käsin, ja kaikki kokkareet yritettiin hienontaa peukalonpäätä pienemmiksi. Kuohkeassa maassa mukuloilla on tilaa kasvaa. Penkin ympärille tehtiin rännit, jotta vesi ei valu hukkaan vaan kaikki saadaan janoisille perunoille.

Kompostin valmistamisen jätimme toiseen kertaan, sillä palstalle saapui lisää uteliaita salaatinviljelijöitä, joiden penkkiä alettiin kääntää siinä vaiheessa kun itse jouduin lähtemään. Mutta permakulttuurikärpäsen purema oli sen verran vahva, että oma juhannukseni taitaa kulua nuotiopaikan sijaan kasvimaan puolella.

Inka Mäkiö – Turun AMK:n Koulu keskellä korttelia -kesäpajan reipas pikku puutarhuri

Lapsille oli ohjelmassa kivien maalausta. Saatiin kivaa väriä Bottulaan!

Kuvat: Katja Urhonen

Teksti: Inka Mäkiö

Tule oppimaan lisää palstaviljelystä

Virtuaalipuutarha: Kulttuurin viljelyä

Elonkorjuu ja syksyn istutukset

Oppilaat voidaan tuoda syksyllä viljelypalstalle poimimaan kesän antimia. Yhdessä voidaan sopia voivatko oppilaat viedä kotiinsa pienoiset tuliaiset pellolta vai kerätäänkö antimet ainoastaan yhteiseen käyttöön.

Myöhemmin syksyllä voidaan myös istuttaa joitakin kasveja. Esimerkiksi lokakuussa voidaan istuttaa talvivalkosipulia. Yhteishyvä -sivustolta ja Hyötykasviyhdistyksen sivustolta löytyy ohjeistus siihen hommaan. Myös monia muita sipulikasveja voi syksyllä istuttaa.

Myös marjapensaita voi istuttaa syksyllä. Niiden istuttamisesta löydät lisätietoa esimerkiksi Suomalaisen taimen sivustolta tai Plantagenin sivustolta.

Kuva löytyy Wikimedia Commonsista. Kuvan on ottanut käyttäjä CarbonNYC

Taidetta maanpinnalla

Oppilaita voidaan tuoda palstalle oppimaan ympäristö- ja maisemavalokuvaamista. Mitä kaikkea palstalla voikaan kuvata? Entä miltä palstan ympäristö näyttäytyy. Eräänlaisen näkökulman voi lukaista linkin takaa.

Entä mitä itse kasveista voikaan punoa ja sommitella? Raparperin lehden avulla voi väsätä vaikka betonilaatan.

Myös kirjoittamiseen voidaan palstan avulla perehtyä. Oppilaat voivat esimerkiksi kuvailla millainen palsta on, millaisia mielikuvia se heissä herätti. "Vaativampana" tehtävänä voi olla runojen tai lyhyiden kertomuksien kirjoittaminen palstaan tai yleisestikin viljelyyn liittyen. Mielikuvituksen voi antaa kukkia.

Kuva löytyy Wikimedia Commonsista.

Anna lasten suunnitella!

Koulu keskellä korttelia -hankkeelle kävi hassusti toukokuun loppupuolella. Tilatulla bussilla tuotiin Pansion koulun ekaluokkalaisia viljelypalstalle, vaan bussipa katosi kesken kaiken eikä hakenutkaan vanhempia oppilaita. Onneksi sentään ekaluokkalaiset saatiin bussilla tuotua takaisin kouluun. Seuraavana keväänä toivon mukaan saadan kuljetukset pelittämään paremmin!

Mutta seuraavaa vuotta ajatellen olisi hyvä pohtia myös miten oppilaat saataisiin osallistettua paremmin istuttamiinsa kasveihin palstalla. Tässä on siis muutama ehdotus siitä, mitä oppilaat voivat tehdä!

1. Istutuspenkkien suunnittelu

Lasten mielikuvitus on rajaton. Sitä kannattaa siis hyödyntää ja antaa lasten suunnitella piirtäen tai muuten kuvataiteellisesti luonnostella istutussuunnitelma. Mitä istutuspenkeissä kasvaa, miltä ne näyttävät.

Oppilaiden voi antaa siis villisti suunnitella ehdotuksia, joita voi myöhemmin muokata ja rajata toteuttamiskelpoisiksi.

Opettaja voi myös alusta pitäen ohjeistaa oppilaita kertomalla esimerkiksi mitä kasveja tullaan istuttamaan ja miten suuri tila on käytettävissä.

Vaiko sittenkin tähden mallinen? Ja voisivatko kasvit olla spiraalina penkissä?

Istutuspenkin muodon lisäksi oppilaat voivat suunnitella miten se rajataan muusta palstasta erottuvaksi kokonaisuudeksi. Kivillä vai katkenneilla oksilla vai jollakin aivan muulla? Kenties Muumilaakson tarinoista tutuilla näkinkengillä?

Hyviä ohjeita löytyy myös Jukka Raition opinnäytetyöstä Kaupunkiviljely osana koulun toimintaa. Sieltä löytyy käytännön ohjeita siihen kuinka lapset voivat päättää mitä kasveja he haluavat istuttaa.

2. Istutuslaarin rakentaminen

Puukäsitöissä voidaan rakentaa istutuslaari tai laareja, jotka voidaan laittaa koulun pihalle. Rakennetaanko pari suurta laaria yhdessä vai monia pieniä erikseen, kas siinäpä on soveltamisen mahdollisuuksia!

Jälleen on myös mahdollista miettiä muotoja. Suorakulmioiden sijasta voidaan puusta rakentaa vaikka sakaraisia tähtiä, mikäli haastetta kaivataan, tai ihan vain kolmioitakin. Laarit voidaan myös maalata ulkopuolelta.

Istutuslaarien korkeus vaihtelee; eri kasveilla on erilaiset tarpeet. 70 senttimetriä voitaisiin pitää ihanteellisena, mikä voi olla aikamoinen työtaakka pienimmille.

3. Linnunpelättimen suunnittelu

Yhteisenä työtehtävänä oppilaille voi antaa linnunpelättimen suunnittelun. Jälleen on siis villin luovuuden aika kukoistaa! Eli kaikille vain tehtäväksi pelättimen luonnosteleminen ja suunnitteleminen.

Oppilaiden suunnitelmista valitaan paras tai parhaat toteutettaviksi. Opettaja jakaa työtehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla oppilaiden kesken.

Léon Benettin Foundling Mick -teos.

Hyvä on myös muistaa laittaa jotakin auringon valossa välkkyviä osia pelättimeen, kuten vanhaa filmiä. Se kenties pelottaa lintuja enemmän kuin hurjinkaan gansterin kovanaama.

Vaan voihan linnunpelätin olla vaikka tällainen!


Mitä muuta lapset voivatkaan palstalle suunnitella? Tiedätkö sinä sen?