Lieron kierottomuus

Maaperä on täynnä elämää. On niin matoja, sieniä kuin pienen pieniä bakteereita. Jokaisella on oma roolinsa elämän kiertokulussa. Nyt virtuaalipuutarhassa tarkastellaan jokaiselle tuttuja lieroja.

Lierot eli kastemadot

Lierot ovat maaperässä viihtyviä matoja, jotka hajottavat orgaanista ainetta pienemmäksi, saavat aikaan liikkumisellaan ilmareikiä maaperään ja parantavat kaiken kaikkiaan maaperän laatua. Kasvit ja mikrobit kun tarvitsevat oikeassa muodossa olevaa orgaanista ainetta ja ilmaa elääkseen.

Kastemadot saattavat sateella ilmestyä maanpinnalle. Suomen Luonto -lehden luontoasiantuntija Kauri Mikkola esittää syyn olevan siinä, että veden täyttämässä maaperässä madot eivät voi enää hengittää kunnolla, joten ne etsiytyvät maanpinnalle.

Kuva on otettu Wikimedia Commonsista. Se on käyttäjä Vega Asension.

Lierot ovat kaksineuvoisia, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on sekä uroksen että naaraan sukupuolipiirteitä ja mahdollisuus lisääntyä minkä tahansa muun madon kanssa.

Lierot etenevät maaperässä venyttämällä itseään ja tarttumalla maaperään ja kiskomalla itsensä taas lyhyemmäksi. Madon ulkokuori koostuukin pienistä kuurnista tai uomista, jotka ovat kuin pieniä hakasia, joilla maaperään voi tarttua.

Myös kaikkea muuta jännittävää madoista voi oppia. Ja yksi asia on selvä, vaikka kaikkea ei tietäisikään: matoja ei kannata pelätä! Paljon kannattavampaa on olla kiitollinen niille.

Virtuaalipuutarha: Kulttuurin viljelyä

Elonkorjuu ja syksyn istutukset

Oppilaat voidaan tuoda syksyllä viljelypalstalle poimimaan kesän antimia. Yhdessä voidaan sopia voivatko oppilaat viedä kotiinsa pienoiset tuliaiset pellolta vai kerätäänkö antimet ainoastaan yhteiseen käyttöön.

Myöhemmin syksyllä voidaan myös istuttaa joitakin kasveja. Esimerkiksi lokakuussa voidaan istuttaa talvivalkosipulia. Yhteishyvä -sivustolta ja Hyötykasviyhdistyksen sivustolta löytyy ohjeistus siihen hommaan. Myös monia muita sipulikasveja voi syksyllä istuttaa.

Myös marjapensaita voi istuttaa syksyllä. Niiden istuttamisesta löydät lisätietoa esimerkiksi Suomalaisen taimen sivustolta tai Plantagenin sivustolta.

Kuva löytyy Wikimedia Commonsista. Kuvan on ottanut käyttäjä CarbonNYC

Taidetta maanpinnalla

Oppilaita voidaan tuoda palstalle oppimaan ympäristö- ja maisemavalokuvaamista. Mitä kaikkea palstalla voikaan kuvata? Entä miltä palstan ympäristö näyttäytyy. Eräänlaisen näkökulman voi lukaista linkin takaa.

Entä mitä itse kasveista voikaan punoa ja sommitella? Raparperin lehden avulla voi väsätä vaikka betonilaatan.

Myös kirjoittamiseen voidaan palstan avulla perehtyä. Oppilaat voivat esimerkiksi kuvailla millainen palsta on, millaisia mielikuvia se heissä herätti. "Vaativampana" tehtävänä voi olla runojen tai lyhyiden kertomuksien kirjoittaminen palstaan tai yleisestikin viljelyyn liittyen. Mielikuvituksen voi antaa kukkia.

Kuva löytyy Wikimedia Commonsista.

Virtuaalipuutarha: Ruoan alkuperä

Tyhjästäkö ruoka pöytään ilmestyy?

Hyvin tärkeä osa ruokakasvatusta on opettaa lapsille ruoan alkuperästä. Mistä ruoka okein tulee, miten se kasvaa, ketkä ovat ruoan valmistuksessa mukana.

Yksi tapa opettaa ruoan alkuperästä on antaa oppilaidqb kasvatettavaksi siemestä asti kasvi. Näin lapsi oppii ravinnon biologiset edellytykset ja joihinkin oppilaisiin voi syttyä kipinä elämän tutkimiseen muutoinkin.

Mutta pitkäksi talveksi yksi kasvi ei kuitenkaan riitä. Sen takia oppilaiden kanssa voi mennä tutustumaan puutarhoihin, viljelypalstoihin ja maatiloihin. Näin ruoantuotannon mittasuhde tulee oppilaille tutummaksi.

Lähiruoka on osa paikallisidentiteettiä

Asuinalueita reunustavat niin metsät, puistot kuin puutarhatkin. Ne ovat mukana luomassa omanlaistaan miljöötä ja identiteettiä asuinalueelleen. Millaisen ilmeen yhteinen viljelypalsta voisi luoda?

Puutarhurit ja maanviljelijät muokkaavat asuinseutunsa ilmettä mitä suurimmissa määrin, ja ihminen on mitä syö. Lähiruoka tuo toisiaan lähemmäksi tuottajan ja kuluttajan, ja siten myös halun ymmärtää ja auttaa toista ihmistä hänen elämässään. Aluksi vain on otettava ratkaiseva askel toiseen tutustumiseksi.

Pernon kartano

Paikallisidentiteetistä puhuttaessa Pansio-Pernossa erityisen maininna ansaitsee Pernon kartano. Kartano on aikahyppy paikallishistoriaan aina 1400-luvulle asti, joten kartanon avulla voi todellakin tutustua Pansio-Pernon historiaan ja sen monituisiin vaiheisiin. Suomen historia konkretisoituu sekin lähimaisemissa aivan uudella tavalla.

Lue lisää Pernon kartanosta Pernon Huolto OY:n sivuilta
Turun Sanomat - Pernon kellarissa Kekkonen joi sahtia


Palataan vielä kuitenkin koulumaailmaan. Opettaja on monelle oppilaalle roolimalli. Millaiset pienet teot voivat vaikuttaa oppilaisiin? Youtube-videossa on joitain esimerkkejä.

Virtuaalipuutarha: Valoa ja ilmaa, mitä onkaan yhteyttäminen?

Kasvit tarvitsevat valoa ja ilmaa yhtetyttääkseen. Mitä on ilma ja mitä salaperäistä voimaa auringonvalolla kasveihin on? Otetaan siitä selvää!

Ilma

Ilma on kaasujen seos. Kaasuja ovat muun muassa typpi, happi ja hiilidioksidi. Näitä kaikkia kasvi tarvitsee elääkseen.

Maaperän ravinteiden kohdalla puhuttiin jo typen merkityksestä, mutta mihin kasvi tarvitsee vuorostaan hiilidioksidia? Sokerin muodostumiseen, ja siitä on sitten yhteyttämiskohdalla tarkemmin tietoa!

Kasvit tuottavat happea, jota esimerkiksi ihminen tarvitsee elääkseen. Kasvit myös käyttävät osan tuottamastaan sokerista itse energiaa saadakseen. Sokeria käyttääkseen kasvit tarvitsevat happea, jonka avulla kasvi polttaa sokerin. Palamisreaktioon voi sitten tarkemmin tutustua kemian ja fysiikan tunneilla.

Auringonvalo ja yhteyttäminen

Kasvit kasvavat kohti valoa. Valoa kohti suuntaavan kasvun voi selkeinten nähdä puiden kohdalla: niiden oksat ojentuvat kohti etelää, jossa aurinko paistaa taivaalla. Se johtuu siitä, että kasvit todellakin tarvitsevat valoa kasvaakseen. Valoa kasvi kerää lehtivihreän eli klorofyllin avulla.

Joten nyt on aika puhua fotosynteesistä eli yhteyttämisestä.

Yhteyttämisessä kasvi käyttää ilmahuokosillaan keräämäänsä hiilidioksidia ja juurillaan imemäänsä vettä tuottakseen sokeria ja happea. Jotta reaktio voisi tapahtua, siinä tarvitaan myös auringonvaloa antamaan tarpeeksi energiaa kasville.

Happea ihminen tarvitsee elääkseen kuten myös sokeriakin, jota hän saa kasveja syömällä. Ihminen siis totisesti tarvitsee kasveja elääkseen!

Nippelitietona vielä seuraava: Jan Ingenhousz oli ensimmäinen kasvitieteilijä, joka löysi fotosynteesin. Hän havaitsi veteen upotettujen kasvien tuottavan kaasukuplia valossa, kun vuorostaan varjossa kaasukuplia ei enää muodostunut. Hän tunnisti tämän kaasun hapeksi.

Tilojen ja puitteiden ollessa sopivat voidaan Ingenhouszin koe toistaa. Silloin päästäisiin todella kiinni elämän ihmeellisyyksiin!

Yhteenvetoa kasvuolosuhteista

Kun oppilaat saavat itse kasvattaa siemenestä taimen, voidaan heille opettaa kasvin kasvamisesta ja siihen liittyvistä aiheista biologian ja maantiedon tunneilla. Tällöin kasvit eivät jää ikkunalaudalle nököttämään yksikseen, vaan ne ovat jotain ihmeellistä, jotain josta voi oppia jotain uutta.

Taimi on myös konkreettinen esimerkki itse teoriasta. Monille lapsille käsinkosketeltava asia helpottaa asian sisäistämistä. Asiaan saadaan silloin sitä kaivattua tolkkua.

Kasvien kasvamiseen ja itse kasveihin liittyy tietenkin paljon muutakin opittavaa. Ruukussa odottelevaa taimea voi käyttää varmasti muidenkin asioiden opettamiseen kuin tässä blogissa mainittuihin, vain opettajan luovuus on loppujen lopuksi rajana.

Anna lasten suunnitella!

Koulu keskellä korttelia -hankkeelle kävi hassusti toukokuun loppupuolella. Tilatulla bussilla tuotiin Pansion koulun ekaluokkalaisia viljelypalstalle, vaan bussipa katosi kesken kaiken eikä hakenutkaan vanhempia oppilaita. Onneksi sentään ekaluokkalaiset saatiin bussilla tuotua takaisin kouluun. Seuraavana keväänä toivon mukaan saadan kuljetukset pelittämään paremmin!

Mutta seuraavaa vuotta ajatellen olisi hyvä pohtia myös miten oppilaat saataisiin osallistettua paremmin istuttamiinsa kasveihin palstalla. Tässä on siis muutama ehdotus siitä, mitä oppilaat voivat tehdä!

1. Istutuspenkkien suunnittelu

Lasten mielikuvitus on rajaton. Sitä kannattaa siis hyödyntää ja antaa lasten suunnitella piirtäen tai muuten kuvataiteellisesti luonnostella istutussuunnitelma. Mitä istutuspenkeissä kasvaa, miltä ne näyttävät.

Oppilaiden voi antaa siis villisti suunnitella ehdotuksia, joita voi myöhemmin muokata ja rajata toteuttamiskelpoisiksi.

Opettaja voi myös alusta pitäen ohjeistaa oppilaita kertomalla esimerkiksi mitä kasveja tullaan istuttamaan ja miten suuri tila on käytettävissä.

Vaiko sittenkin tähden mallinen? Ja voisivatko kasvit olla spiraalina penkissä?

Istutuspenkin muodon lisäksi oppilaat voivat suunnitella miten se rajataan muusta palstasta erottuvaksi kokonaisuudeksi. Kivillä vai katkenneilla oksilla vai jollakin aivan muulla? Kenties Muumilaakson tarinoista tutuilla näkinkengillä?

Hyviä ohjeita löytyy myös Jukka Raition opinnäytetyöstä Kaupunkiviljely osana koulun toimintaa. Sieltä löytyy käytännön ohjeita siihen kuinka lapset voivat päättää mitä kasveja he haluavat istuttaa.

2. Istutuslaarin rakentaminen

Puukäsitöissä voidaan rakentaa istutuslaari tai laareja, jotka voidaan laittaa koulun pihalle. Rakennetaanko pari suurta laaria yhdessä vai monia pieniä erikseen, kas siinäpä on soveltamisen mahdollisuuksia!

Jälleen on myös mahdollista miettiä muotoja. Suorakulmioiden sijasta voidaan puusta rakentaa vaikka sakaraisia tähtiä, mikäli haastetta kaivataan, tai ihan vain kolmioitakin. Laarit voidaan myös maalata ulkopuolelta.

Istutuslaarien korkeus vaihtelee; eri kasveilla on erilaiset tarpeet. 70 senttimetriä voitaisiin pitää ihanteellisena, mikä voi olla aikamoinen työtaakka pienimmille.

3. Linnunpelättimen suunnittelu

Yhteisenä työtehtävänä oppilaille voi antaa linnunpelättimen suunnittelun. Jälleen on siis villin luovuuden aika kukoistaa! Eli kaikille vain tehtäväksi pelättimen luonnosteleminen ja suunnitteleminen.

Oppilaiden suunnitelmista valitaan paras tai parhaat toteutettaviksi. Opettaja jakaa työtehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla oppilaiden kesken.

Léon Benettin Foundling Mick -teos.

Hyvä on myös muistaa laittaa jotakin auringon valossa välkkyviä osia pelättimeen, kuten vanhaa filmiä. Se kenties pelottaa lintuja enemmän kuin hurjinkaan gansterin kovanaama.

Vaan voihan linnunpelätin olla vaikka tällainen!


Mitä muuta lapset voivatkaan palstalle suunnitella? Tiedätkö sinä sen?

Virtuaalipuutarha: Vesi vie mennessään

Mihin kasvit tarvitsevat vettä?

Vesi on elämän perusedellytys. Kasvit tarvitsevat vettä seuraaviin toimintoihinsa:

• yhteyttämiseen
• ravintoaineiden kuljettamiseen
• erilaisiin elintoimintoihin
• tasaamaan lämpötilaa
• säilyttämään kasvin ryhtiä, jota nestejännitys ylläpitää

Oppilaat voidaan laittaa myös pohtimaan mihin ihminen tarvitsee vettä.Yhdessä voidaan pohtia millä tavoin ihminen ja kasvit ovat samanlaisia, millä tavoin taas erilaisia.

Kasvi imee juurillaan veden maasta ja lehdillään se haihduttaa veden pois. Veden mukana kasviin kulkeutuu myös ravinteita.

Kuivalla maalla menestyvät ne kasvit, joilla on pitkät juuret ja vahapintaiset lehdet. Oppilaille voikin antaa luonnossa tai viljelypalstalla tehtäväksi tutkia millä kasveilla on vahapintaiset lehdet. Yhdessä voidaan taas aprikoida sitä millaiset juuret kasveilla on.

Veden kiertokulku

Seuraavasta veden kiertokulusta voidaan puhua oppilaille kun heille on tuttu "perinteisempi" malli veden kiertokulusta jokien ja järvien kautta mereen.

1. kohdassa vesi sataa alas pilvistä maanpinnalle.
2. kohdassa vesi imeytyy maaperään. Osasta vettä tulee tällöin pohjavettä kun taas osa...
3. kohdan mukaisesti imeytyy juurien kautta kasviin.
4. kohdassa vesi haihtuu kasvien lehdistä.

Kun vesi on haihtunut kasvista, se imee juurillaan taas lisää vettä elintoimintojaan varten.

Virtuaalipuutarha: Ravinteet

Kun ihminen tai eläin syö kasvin, kasvissa olevat ravintoaineet siirtyvät vuorostaan syöjän elimistön käyttöön. Tähän perustuu luonnon kiertokulku: samojen ravinteiden muodonmuuttamiseen ja hyödyntämiseen ravintoketjun eri vaiheissa.

Maaperässä olevat mikrobit kuten sienet hajottavat kuolleet eliöt ja muut jätökset pieniksi ravintoainehiukkasiksi, jotka liukenevat maaperässä olevaan veteen. Näitä ravintoainehiukkasia ovat muun muassa typpi, kalium, magnesium ja fosfori.

Kuva otettu Wikimedia commonsista. Käyttäjän Specious kuva.

Kasvi imee juuriensa avulla maaperästä vettä ja siihen liuenneita ravinteita omaan käyttöönsä. Juuristossa ravinteiden ottamiseen on kaksi mekanismia: massavirtaus ja diffuusio.

• Diffuusio perustuu kahden eri liuoksen ravinnepitoisuuksien tasapainoon pyrkimistä: vahvemmasta liuoksesta siirtyy molekyylejä ja ravinteita heikompaan liuokseen. 
• Massavirtaus vuorostaan perustuu kasvin haihduttamiskykyyn, jolloin kasvin juuret imevät maasta vettä nestetasapainon säilymiseksi.

Mutta mitä kasvi ravintoaineillaan oikein tekee? Tarkastellaampa kaliumin, fosforin ja typen merkitystä kasveille hiukan lähempää:

Kalium vaikuttaa

• kasvin vesitalouteen
• ilmarakojen sulkeutumiseen ja avautumiseen
• kuivuuden- ja kylmänkestävyyteen
• yhteyttämistuotteiden kuljetukseen
• marjojen ja hedelmien värittymiseen
• korren vahvuuteen

Fosfori vaikuttaa

• valkuaisaineiden synteesiin
• sokereiden muodostukseen
• fosfori on kasvin energiaa
• fosfori edesauttaa juurten kasvua lisäämällä sytokiiniinin määrää, mikä lisää kukka-aiheiden määrää

Typpi vaikuttaa

• versoitumiseen
• sadon määrään
• valkuaisaineiden määrään
• kasvattaa marjojen kokoa
• lisää kukka-aiheiden määrää
• edesauttaa juurakon haaroittumista

Miten tämän kaiken voisi tiivistää mallikkaasti? Kas siinäpä tehtävä oppilaille!

Virtuaalipuutarha: Maaperä

Mitä maaperällä tarkoitetaan?

Maaperällä tai maalla tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu kuluneesta kallioperästä sekä kasvien ja eliöiden jäänteistä.

Maaperässä on muun muassa hiekkaa, soraa, savea ja multaa. Se sisältää myös vettä ja ilmaa eli elämän perusedellytyksiä.



Havainnollistava opetustuokio

Maaperän koostumusta voi havainnollistaa oppilaille pyytämällä heitä täyttämään lasiastian hiekalla, pienillä ja isoilla kivillä.

Aluksi laitetaan isot kivet lasiastiaan, sitten pienet ja lopulta hiekka. Tämän jälkeen oppilaille kerrotaan kuinka maaperä koostuu erilaisista maa-aineksista, jotka ovat keskenään erikokoisia. Samalla kerrotaan kuinka pienimmät aineet kuten hiekka voivat kulkea paljon vapaammin maaperässä kuin isot kivet.

Seuraavaksi lasiastiaan kaadetaan vähän vettä. Havaitaan kuinka vesi liikkuu ja levittäytyy astiassa. Oppilailta voi nyt kysyä mitä maaperässä olevalle ilmalle käy, kun astiaan on kaadettu vettä. Vastaushan on, että vesi vie pois tilan, jota ilma voi käyttää. Kastelun suhteen pitää siis olla tarkkana, jotta kaikelle riittää maaperässä tilaa!

Virtuaalipuutarha: lämpö

Kasvit vaativat muuan muassa lämpöä, valoa, vettä ja maaperästä ravinteita. Tämä on puhtaan teoreettista, mutta miten asian voisi opettaa käytännön keinoin lapselle, koulun oppilaalle?

Yksi keino opettaa kasvin kasvamisesta on antaa oppilaan kasvattaa itse oma kasvinsa, mieluiten jokin helppohoitoinen kuten herne tai yrtti. Oppilas voi istuttaa siemenen esimerkiksi juomalasiin tai pieneen ruukkuun ja siirtää sen myöhemmin maahan kasvamaan.

Kuva otettu Wikimedia commonsista. Käyttäjän Theornamentalistin kuva.

Kun kasvi on itämässä, voidaan samalla opettaa mihin kasvi tarvitsee lämpöä, ravinteita ja vettä. Taimen noustessa mullasta ylös voidaan taas kertoa valon, ilman merkityksestä sekä kaikista tärkeimmästä asiasta, yhteyttämisestä.

Kuva otettu Wikimedia commonsista. Käyttäjän Theornamentalistin kuva.

Mutta tämän kerran aiheena on kuitenkin lämpö.

Kasvin eri toiminnoilla on erilaiset optimilämpötilat eli ihanteelliset lämpötilat. Lämpötila vaikuttaa esimerkiksi yhteyttämiseen, hiilidioksidin hengittämiseen, veden ja ravinteiden ottoon.

Kun kasvin hengittäminen vaikeutuu, ravinteiden ja veden ottaminen vaatii enemmän energiaa. Tällöin myös kasvaminen hidastuu tai pysähtyy kokonaan.

Maan ja maaperän lämpö ovat elintärkeitä kasville. Juuret imevät vettä ja ravinteita, ne tarvitsevat lämpöä pystyäkseen työhönsä. Tämän takia monet kasvit istutetaan maahan keväällä lumen sulettua ja pakkasten hälvettyä.

Oppilaiden kanssa voi tehdä viljelypalstalla aistiharjoituksia maan lämpötilasta sekä siitä miltä multa tuntuu käsissä.

Kasvuolosuhteiden oppiminen laittaa jalat mukavasti maanpinnalle.